VOACAP taajuussuunnittelun työkaluna
Johdanto
Jari Perkiömäki, JKP, Vaasa (julkaistu Radiomaailma-lehdessä 11-12/2003, muokattu ja täydennetty www:tä varten 1.1.2004 ja 2.8.2023)
Olemme tähän mennessä perehtyneet VOACAP:n kannalta oikeiden lähtötietojen syöttämiseen ja tutustuneet pääpiirteittäin signaali-kohinasuhdetta kuvaaviin graafeihin (RM 9/03 ja 10/03). Tällä kertaa paneudumme syvemmälle taajuussuunnittelun saloihin tekstimuotoisen ennusteen avulla.
Tutkitaan yhteysväliä Jordanian yleisradion Al Karanahin-lähetinkeskuksesta Vaasaan joulukuussa 2003. Radio Jordan on tyypillisesti lähettänyt ohjelmaa taajuudella 11,69 MHz klo 1300-1730 UTC. HR2/4/0.5-verhoantenniin syötettävä teho on 350 kW (500 kW:n ulostulotehosta) ja antennin pääkeila on suunnassa 313 astetta (VOACAP:n HFCC-antennikoodi on HFBC_009.S00). Vastaanottoantennina on lyhytaaltopiiska-antenni, SWWHIP.VOA.
Asetetaan VOACAP:n lähtötiedot kuvan 1 mukaisesti.
Kuva 1. Al Karanah-Vaasa-yhteysvälin lähtötiedot joulukuussa 2003.
Kuvassa 2 näkyy Jordanian yleisradion käyttämän verhoantennin säteilykulmat ja kuvassa 3 leveä suuntakuvio. Ei ole ihme, että lähetys kuuluu erittäin hyvin kaikkialla Euroopassa.
Kuva 2. HR2/4/0.5-verhoantennin säteilykulmat taajuudella 11,69 MHz (9 asteessa 18,5 dBi:n vahvistus).
Kuva 3. HR2/4/0.5-antennin kaunis, leveä suuntakuvio 9 asteen säteilykulmalla taajuudella 11,69 MHz.
Ennusteen laskenta
Ennuste lasketaan tämän jälkeen lähtötietojen pohjalta valitsemalla Run-valikosta Circuit. Osa laskennan tuloksesta näkyy kuvassa 4.
Kuva 4. Tekstimuotoinen VOACAP-ennuste tulosparametreineen yhteysvälille Jordania-Vaasa klo 13 UTC joulukuussa 2003.
Tuloste-esimerkkimme (kuva 4) sisältää yhden tuntilohkon klo 13 UTC:n osalta ja siihen on laskettu arvot oikeanpuolimmaisen sarakkeen 22 parametrille. Kun laskemme tilanteen 24 tunnin osalta, tuloste sisältää 24 tuntilohkoa. Tuntilohkon yläpuolella on yhteenvetona esitetty laskentaan käytetyt syöttötiedot.
Tuntilohkossa on 14 saraketta. Vasemmanpuoleisin sarake kertoo pelkästään UTC-ajan ("13.0"). Tämä tarkoittaa, että ennuste kattaa aikavälin puoli tuntia ennen ja jälkeen ilmoitetun ajan eli esimerkin klo 13 UTC:n ennuste on tarkoitettu aikavälille 1230-1330 UTC.
Oikeanpuoleisin sarake sisältää kaikki tulosparametrit [1]. Loput sarakkeista näyttävät tulosparametrien arvot laskentaan valituilla taajuuksilla. Taajuussarakkeista vasemmanpuoleisin (taajuus 27.3 MHz) näyttää yhteysvälille lasketun MUF-taajuuden ja sille lasketut tulosparametrien arvot.
Loput taajuussarakkeista ovat käyttäjän laskentaan valitsemia taajuuksia, joita voi olla enintään 11 kpl. Tyhjäksi jätetyt taajuudet on merkitty nollilla.
MUF ja muita statistisia taajuuksia
Ennen kuin lähdemme ruotimaan ennusteen sisältöä, selvennetään muutamaa taajuuksiin liittyvää käsitettä: MUF, MUFday, HPF ja FOT.
MUF-taajuus
MUF-taajuus on VOACAP:ssa puhtaasti tilastotieteellinen käsite. MUF (maximum usable frequency) voidaan määritellä korkeimpien havaittujen taajuuksien (MOF, maximum observed frequency) mediaaniksi eli tietyn yhteysvälin mediaanitaajuudeksi annetulle etenemismuodolle, kuukaudelle, auringonpilkkulukemalle ja tunnille.
Mediaani on täsmällisesti ottaen jonkin jakauman keskimmäinen havaintoarvo. Kuukauden jokaisena päivänä voidaan annetulla tunnilla, yhteysvälillä ja etenemismuodolla todeta korkein havaittu taajuus. Mediaanitaajuus on siis näiden taajuuksien suuruusjärjestykseen asetetun jakauman keskimmäinen havaintoarvo. Se ei toisin sanoen tarkoita yhteydenpidon kannalta korkeinta käyttökelpoisinta taajuutta!
Mediaanitaajuus MUF jakaa kuukauden aikana kerätyn MOF-taajuuksien havaintoaineiston kahteen osaan niin, että sitä pienempiä ja suurempia taajuuksia on yhtä paljon. MUF-taajuudella yhteydenpidon lasketaan tällöin onnistuvan 50%:n todennäköisyydellä eli viitenätoista päivänä kuukauden 30 päivästä.
Esimerkissämme ohjelma on valinnut MUF-taajuuden yhden F2-kerroksen kautta tapahtuvan hypyn (1F2) perusteella. Sen sijaan laskentaan valituilla taajuuksilla ohjelma ennustaa, että paras kuuluvuuden laatu vastaanottopisteessä saavutetaan kahden F2-kerroksen kautta tapahtuvan hypyn avulla (2F2).
Yhteysvälin MUF lasketaan erillisessä aliohjelmassa, ja algoritmi valitsee sen etenemismuodon, missä ionosfäärin kautta tapahtuvien hyppyjen lukumäärä on pienin. 1F2-eteneminen lienee mahdollista, mikäli antennien lähtökulma on 1 asteen luokkaa. Kuitenkin kuuluvuuden laatua arvioitaessa otetaan laskennassa huomioon lähetys- ja vastaanottoantennien todelliset ominaisuudet.
Esimerkkitapauksessamme yhteysvälin 2F2-MUF-taajuuden saa esille, kun nostaa minimilähtökulman 3 asteeseen (System > Minimum takeoff angle of main lobe). Tämä esimerkki havainnoillistaa hyvin sen, että eri etenemismuodoilla on myös eri MUF-taajuudet.
Mikäli tarkoituksenamme on varmistaa, että yhteydenpito kahden paikan välillä toimii mahdollisimman hyvin, pyritään käytettävä taajuus yleensä valitsemaan ennustetun MUF-taajuuden alapuolelta. Usein kuulee sanottavan, että optimaalinen työskentelytaajuus on 80-90% MUF-taajuudesta. Esimerkiksi jos laskennallinen MUF on 10 MHz, niin optimaalinen taajuus löytyy 8-9 MHz:n paikkeilta.
MUFday-parametri
MUF liittyy läheisesti tulosparametriin MUFday [2]. MUFday:n arvo ilmoittaa kyseisellä tunnilla prosenttiosuuden kuukauden päivistä sille, että tarkasteltavana oleva taajuus on MUF-taajuuden alapuolella laskennallisesti luotettavimmalla etenemismuodolla (eli etenemismuodolla, jolla on suurin todennäköisyys saavuttaa REQ.SNR-arvo).
Taajuussarakkeissa näkyvä etenemismuoto ja lasketut tulosparametrien arvot kuuluvat aina todennäköisimmälle etenemismuodolle. Esimerkiksi ylläolevassa ennusteessa taajuudella 11,7 MHz MUFday-parametrin arvo "1.00" tarkoittaa, että voimme olettaa kyseisen taajuuden olevan 100% kuukauden päivistä eli kaikkina päivinä MUF-taajuuden alapuolella.
Esimerkiksi taajuudella 21,6 MHz todennäköisyys on "0.15" eli 15%, toisin sanoen 4-5 päivää 2F2-etenemismuodolla.
Highest Probable Frequency
Tarkastellaan vielä kahta jäljelläolevaa käsitettä, HPF ja FOT. HPF (Highest Probable Frequency) on "korkein todennäköisin taajuus". Tämä taajuus on nk. ylädesiili eli taajuus, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90% MOF-taajuuksista kyseisellä tunnilla. Enintään 10% MOF-taajuuksista on siis tämän taajuuden yläpuolella.
Voidaan sanoa, että HPF-taajuudella yhteydenpidon ajatellaan onnistuvan 10% todennäköisyydellä eli 3 päivänä kuukaudessa.
Frequency of Optimum Traffic
Tämä käsite on ongelmallisempi, sillä se voidaan ymmärtää myös "optimaalisena työskentelytaajuutena" (FOT, Frequence Optimum de Travail tai Frequency of Optimum Traffic). Yllä aiemmin tutustuimme yhteen optimaalisen työskentelytaajuuden määritelmään.
VOACAP:ssa FOT on kuitenkin tilastotieteellinen termi, nk. aladesiili eli taajuus, jonka alapuolelle jakaumassa jää 10% MOF-taajuuksista kyseisellä tunnilla. Vähintään 90% MOF-taajuuksista on tämän taajuuden yläpuolella. FOT-taajuudella yhteydenpidon ajatellaan siis onnistuvan 90% todennäköisyydellä eli 27 päivänä kuukaudessa.
FOT:n ja HPF:n käytännön merkitys piilee siinä, että käyttämällä VOACAP:ssa laskentametodia 9 (Method 9, HPF-MUF-FOT graph) saadaan tulokseksi luettelo, jossa FOT ja HPF määrittävät taajuusalueen (vaihteluvälin), mistä pitäisi löytyä 80% MOF-taajuuksista.
Kello 13 UTC yhteysvälillemme 1F2- ja 2F2-etenemismuodolla lasketut HPF-MUF-FOT-arvot ovat taulun 1 mukaiset.
(1F2) MUF FOT HPF
27.3 22.9 31.7
(2F2) MUF FOT HPF
19.9 16.7 23.1
Taulu 1. MUF-FOT-HPF-taajuudet yhteysvälille Jordania-Vaasa 1F2- ja 2F2-etenemismuodoilla.
Edellä sanotun perusteella 80% MOF-taajuuksista siis löytyisi 1F2-etenemisellä taajuusväliltä 22,9...31,7 MHz ja 2F2-etenemisellä taajuusväliltä 16,7...23,1 MHz.
George Lane korostaa kuitenkin, että VOACAP:ssa kommunikaation kannalta käyttökelpoisten taajuuksien löytäminen ei perustu pelkästään MUF-, FOT- tai HPF-taajuuksien tarkasteluun. Parhaiden taajuuksien valinta tehdään signaali-kohinasuhteen arvioidun jakauman perusteella (laskentametodeja 20, 21, 22 tai 30 käyttäen) siten, että vaadittava signaali-kohinasuhde (REQ. SNR) saavutetaan. Pitkänajan taajuussuunnittelussa tulee myös varmistua, että tarkasteltavana oleva taajuus jää saman etenemismuodon MUF-taajuuden alapuolelle.
Parhaan taajuuden valinta
Parhaan lähetystaajuuden valinta tapahtuu tutkimalla signaali-kohinasuhteen jakaumaa laskentaan valituilla taajuuksilla. Taajuuden hyvyyttä eli käyttökelpoisuutta arvioitaessa tutkitaan laskennallista signaali-kohinasuhdetta
- 27 päivänä kuukaudessa (SNR90),
- 15 päivänä kuukaudessa (SNR) ja
- 3 päivänä kuukaudessa (SNR10).
Analyysista ei tosin selviä, mitkä kuukauden päivistä ovat hyviä ja mitkä huonoja. Tarkastelun vertailukohtana on käyttäjän asettama signaali-kohinasuhde (REQ. SNR), jonka arvo ilmoittaa kuuluvuuden laatutason.
Analyysiimme tarvittavat neljä signaali-kohinasuhteeseen liittyvää tulosriviä kuvan 4 ennusteesta ovat taulun 2 mukaiset.
13.0 27.3 6.1 7.2 9.7 11.7 13.7 15.4 17.7 21.6 25.9 0.0 0.0 FREQ
1F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 - - MODE
-98 -90 -84 -80 -79 -79 -79 -80 -120 -204 - - S DBW
-185 -168 -169 -169 -169 -169 -170 -174 -181 -185 - - N DBW
88 78 85 89 90 90 92 94 61 -19 - - SNR
26.7 11.6 11.3 10.2 9.8 9.8 10.2 14.4 26.5 26.7 - - SNR LW
15.8 7.5 7.2 7.2 7.4 7.2 6.8 6.7 25.4 25.5 - - SNR UP
61 66 73 79 80 81 81 80 35 -46 - - SNRxx
Taulu 2. SNR-arvojen tarkastelu.
SNR (eli SNR50)
SNR ilmoittaa sen dB-Hz-arvon, joka ajatellaan saavutettavaksi 50% kuukauden päivistä eli 15 päivänä. SNR on kuukausitason signaali-kohinasuhteen mediaani. Esimerkin taajuudella 11,7 MHz (tuloslomakkeessa lyhennetty taajuudesta 11,69 MHz) SNR-arvo on 90 dB-Hz. REQ. SNR -arvoksi olimme asettaneet 73 dB-Hz. Edellisessä artikkelissa (RM 10/2003) olimme arvioineet, että 90 dB-Hz vastaa erinomaista kuuluvuutta.
SNR-arvo saadaan vähentämällä mediaani-kohinateho mediaani-signaalitehosta eli kaavana SNR = S DBW - N DBW [-79 - (-169) = -79 + 169 = 90].
SNRxx (eli SNR90)
SNRxx (eli esimerkissämme SNR90, kun REQ.REL eli xx on 90%; xx ilmaisee asetetun luotettavuustason) ilmoittaa sen dB-Hz-arvon, joka ajatellaan saavutettavaksi 90% kuukauden päivistä eli 27 päivänä. Esimerkin taajuudella 11,7 MHz SNRxx-arvo on 80 (dB-Hz). Kuuluvuuden laadun voidaan siis sanoa käytännössä olevan hyvä koko joulukuun ajan tällä taajuudella tähän aikaan.
Tämä arvo lasketaan kaavalla SNRxx = SNR - SNR LW (eli 90 - 9.8 = 80.2).
SNR10
Lopuksi SNR10 (joka lasketaan kaavalla SNR10 = SNR + SNR UP) ilmoittaa sen dB-Hz-arvon, joka ajatellaan saavutettavaksi 10% kuukauden päivistä eli 3 päivänä. Esimerkin taajuudella 11,7 MHz SNR10-arvo on 97,4 (dB-Hz).
Kuinka paras taajuus löydetään?
Parhaan taajuuden valinta tapahtuu tarkastelemalla SNR- ja SNR90-arvoja.
Peukalosäännöksi voidaan sanoa, että etsitään tarkasteluun valituista taajuuksista sellaista, jolla on suurin SNR-arvo ja pienin SNR LW -arvo.
Kun REQ.REL on 90%, meidän tulee siis etsiä korkeinta SNRxx-arvoa (sillä SNR90 = SNR - SNR LW).
Nopealla tarkastelulla voidaan todeta, että esimerkistämme löytyy monia taajuuksia, joilla lähetykset kuuluisivat Suomessa hyvin klo 13 UTC: mm. 11,7 MHz; 13,7 MHz; 15,4 MHz ja 17,7 MHz. Näillä kaikilla sekä SNR- että SNRxx-arvot ovat erittäin hyvät.
Meidän tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että yhteysvälin MUFday-parametrin arvo heikkenee, mitä korkeammalle taajuudelle menemme. Tällöin on pelko, että lähetykset korkeammilla taajuuksilla eivät kanna meille yhtä laadukkaina kuukauden joka päivä, vaikka SNR/SNRxx-lukemat olisivat hyvät.
Lopullinen taajuusvalinta määräytyykin sen mukaan, miten hyvin nämä taajuudet toimivat koko lähetyksen ajan eli 1300-1730 UTC; tällöin 11,7 (eli 11,69) MHz nousee parhaaksi valinnaksi.
Halutun kuuluvuudenlaadun suhde SNR- ja SNRxx-arvoihin
Tutkitaan vielä kahta muuta tulosparametriä, RPWRG:tä ja REL:ä. RPWRG kuvaa SNRxx:n ja REQ. SNR:n (= halutun kuuluvuudenlaadun) välistä suhdetta, ja REL kuvaa SNR:n ja REQ. SNR:n välistä suhdetta (ks. taulu 3).
13.0 27.3 6.1 7.2 9.7 11.7 13.7 15.4 17.7 21.6 25.9 0.0 0.0 FREQ
1F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 2F2 - - MODE
88 78 85 89 90 90 92 94 61 -19 - - SNR
12 7 0 -6 -7 -8 -8 -7 38 119 - - RPWRG
0.76 0.69 0.91 0.98 0.98 0.99 0.99 0.97 0.27 0.00 - - REL
61 66 73 79 80 81 81 80 35 -46 - - SNRxx
Taulu 3. RPWRG- ja REL-arvojen tarkastelu.
Vaadittava tehonvahvistus
RPWRG (Required Power Gain) eli vaadittavan tehonvahvistuksen arvo ilmoittaa, kuinka monta desibeliä täytyy kommunikaatiojärjestelmään lisätä tai siitä voidaan vähentää, että SNRxx-arvo saavuttaisi REQ. SNR -arvon.
Kommunikaatiojärjestelmään kuuluu mm. lähetysantenni, lähetysteho ja vastaanottoantenni. Esimerkissämme REQ. SNR oli asetettu arvoon 73 (dB-Hz). 11,7 MHz:llä SNRxx-arvo oli 80. RPWRG-arvo lasketaan kaavasta REQ.SNR - SNRxx (eli 73 - 80 = -7).
Positiivinen RPWRG-arvo tarkoittaa, että kommunikaatiojärjestelmäämme tarvitaan niin monta desibeliä lisää, jotta kyseisellä tunnilla ja taajuudella SNRxx-arvoksi saadaan REQ. SNR -arvo. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että järjestelmästämme voidaan vähentää niin monta desibeliä, jotta ko. SNRxx-arvo saavutetaan. Eli taajuudella 11,7 MHz kommunikaatiojärjestelmästä voidaan vähentää 7 desibeliä ja 73 dB-Hz:n SNRxx-arvo vielä saavutetaan.
Tämä on tärkeä parametri HF-systeemisuunnittelijalle. Varsinkin yleisradiotoiminnassa tehot ja antennit ovat korkeata luokkaa, jolloin RPWRG-arvo saattaa usein olla valitulla taajuudella negatiivinen. Tuolloin suunnittelija tietää, että käytännössä vähemmälläkin teholla voidaan saavuttaa lähetteelle haluttu taso. Tehoa voidaan siis periaatteessa laskea, ja säästää sähköä.
Optimaalinen tila on luonnollisesti sellainen, missä RPWRG-arvo on nolla, jolloin systeemissä ei ole liikaa eikä liian vähän desibelejä. REQ.SNR-arvo täytyy toki valita oikein.
Kuuluvuudenlaadun todennäköisyys
REL-arvo (Reliability) kuvaa todennäköisyyttä halutun kuuluvuudenlaadun saavuttamiseksi. REL ilmoittaa niiden päivien prosentuaalisen osuuden kuukauden päivistä, jolloin signaali-kohinasuhde on yhtä suuri kuin REQ. SNR -arvo tai ylittää tämän.
Kun REQ. REL -arvo on 90%, SNRxx ilmoittaa, mikä signaali-kohinasuhde ainakin voidaan saavuttaa 90% kuukauden päivistä (eli 27 päivänä). Mikäli esimerkissämme SNRxx-arvo olisi ollut 73, niin REL olisi ollut 0.90 (eli 90% joka oli määrittämämme luotettavuusarvo) ja RPWRG olisi ollut 0.
Taajuudella 11,7 MHz REL-arvo 0.98 kertoo, että REQ.SNR-arvo ennustetaan saavutettavaksi 98% kuukauden päivistä eli 29 päivänä [3]. Vertailun vuoksi nähdään, että taajuudelle 21,6 MHz REL-arvoksi on laskettu 27% (0.27) eli tuolla taajuusalueella voitaisiin saavuttaa sama kuuluvuudenlaatu vain 8 päivänä kuukaudessa.
SNR:n sudenkuoppa
Korkeilla taajuuksilla, missä signaaliteho ja kohinateho saattavat olla erittäin alhaisia, sokea signaali-kohinasuhteiden tarkastelu ei enää toimi. Meidän tulee lisäksi tutkia mediaani-signaalitehoja (S DBW). Korkea SNR-arvo on harhaanjohtava, mikäli signaalitehoa ei ole tarpeeksi!
VOACAP:n laskema S DBW -arvo eli mediaani-signaaliteho muutetaan mediaanijännitteeksi seuraavasti:
- Lisätään signaalitehoon arvo 137, jolloin saadaan desibelejä suhteessa 1 mikrovolttiin 50 ohmin kuormassa (eli esimerkiksi taajuudella 11,7 MHz: -79 + 137 = 58 [dBµV]).
- dBµV-arvo muunnetaan mikrovolteiksi kaavalla 10^(dBµV/20) eli tässä tapauksessa E = 10^(58/20) = 10^(2.9) = 794,3 µV [4].
Tällainen jännite vastaa yli S9+20 dB:n mediaanilukemaa S-mittarissa [5].
Alaviitteet
[1] Suppea yhteenveto tulosparametreistä:
FREQ Laskentaan käytetyt taajuudet (MHz) MODE Laskennallisesti luotettavin etenemismuoto (ts. etenemismuoto jolla on suurin todennäköisyys saavuttaa vaadittava signaali-kohinasuhde, REQ.SNR). Ilmoitetaan hyppyjen lukumääränä ja ionosfäärin kerroksena. Esimerkiksi 2F2 tarkoittaa 2 hypyn F2-etenemistä. F2F2 tarkoittaa, että lähetys- ja vastaanottopäässä etenemismuotona on F2. TANGLE Lähtökulma asteina RANGLE Tulokulma asteina DELAY Luotettavimman etenemismuodon aikaviive (ms) V HITE Luotettavimman etenemismuodon virtuaalinen korkeus (km) MUFday Työskentelytaajuus MUF:n alapuolella luotettavimmalla etenemismuodolla LOSS Luotettavimman etenemismuodon systeemihäviöiden mediaani DBU Arvioidun kentänvoimakkuuden mediaani vastaanottopäässä S DBW Arvioidun signaalitehon mediaani vastaanottimen sisääntulossa N DBW Arvioidun kohinatehon mediaani vastaanottopäässä SNR Signaali-kohinasuhteen mediaani (dB-Hz) RPWRG Vaadittava tehonvahvistus (dB) REL Todennäköisyys REQ.SNR:n saavuttamiseksi MPROB Monitie-etenemisen todennäköisyys. Ei suositella käytettäväksi. S PRB Todennäköisyys REQ.REL:n saavuttamiseksi. Ei suositella käytettäväksi. SIG LW Signaalitehon aladesiili (dB) SIG UP Signaalitehon ylädesiili (dB) SNR LW Signaali-kohinasuhteen aladesiili (dB) SNR UP Signaali-kohinasuhteen ylädesiili (dB) TGAIN Lähetysantennin vahvistus TANGLE-parametrin arvolla (dBi) RGAIN Vastaanottoantennin vahvistus TANGLE- tai RANGLE-parametrin arvolla (dBi) SNRxx Signaali-kohinasuhde REQ.REL:n arvolla (xx). Jos REQ.REL on 90%, SNRxx on SNR90 (dB-Hz)
[2] MUFday-arvon laskennasta löytyy lisätietoja www-osoitteesta http://www.uwasa.fi/~jpe/voacap/mufdays.html
[3] REL-arvon laskennasta löytyy lisätietoja www-osoitteesta http://www.uwasa.fi/~jpe/voacap/rel.html. Luettelo prosenttilukemista ja niitä vastaavien päivien lukumääristä löytyy www-osoitteesta http://www.uwasa.fi/~jpe/voacap/z.html
[4] Lisätietoja: http://www.uwasa.fi/~jpe/voacap/above-muf.html
[5] Mediaani-signaalitehot voidaan suhteuttaa S-mittarin mediaanilukemiksi seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukon oletuksena on, että vastaanottimen antenniliitynnässä on 50 ohmin impedanssi ja että syöttöjohtohäviöt ovat minimaaliset.
Lisäksi oletetaan, että käytössä on oikein kalibroitu S-mittari. Käytännössähän suurin osa vastaanottimien S-mittareista on epätarkkoja ja pelkästään suuntaa-antavia.
S DBW dBµV µV S-yksikkö -43.01 93.98 50000 S9+60 dB -53.01 83.98 15811.388 S9+50 dB -63.01 73.98 5000 S9+40 dB -73.01 63.98 1581.139 S9+30 dB -83.01 53.98 500 S9+20 dB -93.01 43.98 158.114 S9+10 dB -103.01 33.98 50 S9 -109.03 27.96 25 S8 -115.05 21.94 12.5 S7 -121.07 15.92 6.25 S6 -127.09 9.90 3.125 S5 -133.11 3.88 1.563 S4 -139.13 -2.14 0.781 S3 -145.15 -8.16 0.391 S2 -151.18 -14.19 0.195 S1
© 2004 Jari Perkiömäki